Eräs erinomainen sunnuntai

Niikuin tiedätte... -Tadaa!- Sunnuntai on suosikkipäiväni :)

Tänään oli erinomaisen hieno sunnuntai; viisi lasta, kaksi koiraa, kaksi naista ja Ratula.

Aurinko paistoi, lapset pomppivat hulluina talon mukana tulleella järkälemäisellä trampoliinilla ja jotenkin siinä suorastaan aika kaiken tohinan keskellä pysähtyi. 

Välillä syötiin spagettia ja pestoa tuoreilla yrteillä ja pikkutomaateilla höystettynä, ihmeteltiin maasta puskevia kasvinalkuja, vaihdettiin vaippoja joukon nuorimmalle ja naurettiin väkkäränä heiluvalle koiranpennulle. Juteltiin, juteltiin. 

Lapset järjestivät pihajuhlat, joiden ohjelmaan kuului estehyppelyä, saippuakuplien puhaltelua, trampoliinitemppuja ja miekkailunäytös. Kohokohtana nautittiin pikkudonitseja, muumikeksejä ja mansikkamehua. Ja kardemummamaitokahvia. Ja tissimaitoa. -kukin omaa suosikkiaan.

Adoptiolapsi ulkomailta

Yhtäkkiä meitä on yksi enemmän.

 Tämmöinen pehmeäsydäminen höppänähän ei voi muuta kuin myöntyä puolitutun soittaessa ja tiedustellessa, mahtaisiko perheemme adoptoida yhden vahinkolapsen juuri Suomeen kotiutuneesta pentueesta. Tuumin ettei kai yksi pieni tässä laumassa enää tunnu, ja niin meille muutti Korppu. (Veljeni Leijonamielesssä on pieni urhea Korppu-poika ja Piilomaan pikkuaasissa korpun kokoinen rohkea Korppu-koira). 

Pikkumiehellä on ikää 4kk, siru ja rokotukset kunnossa ja oikein EU-passi. 

 Koiraveli Nemo on ihmeissään pienestä pörrökasasta eikä oikein tiedä miten siihen tulisi suhtautua. Korppu taas kotiutui hetkessä,  riehui itsensä uuvuksiin, kömpi yöksi kainalooni ("Hyi, hyi, ehdottoman kiellettyä!" -sanoi Mies) ja hurmasi hetkessä koko perheen. 

Hassua. Ihanaa. Ja taas yksi pentukesä edessä...

 Korpussa on tiettävästi kääpiövillakoiraa ja maltankoiraa, joten hän jäänee alle 35 senttiseksi, ja tulee varmasti kulkemaan mukanani tästä eteenpäin lähestulkoon joka paikassa...

Pitsiä ja patinaa vol.1

Kirppareilla kierrellessäni olen tehnyt viime päivinä uskomattoman ihania löytöjä. Fidan kirppikseltä läjä räsymattoja, kaikenlaisia astioita, vanhoja pöytäliinoja, virkattuja pitsiliinoja, paksuja vilttejä ja uskomattomia mekkoja. Hamsterin paratiisi. Niin ja sitten on tuo sähköhella, joka tulee myös Ratulaan: toimiva, ihana kirppislöytö sekin.

Kaapelitehtaalla on muuten 3.-4.5. eli vapun jälkeisenä viikonloppuna Kierrätystehdas- tapahtuma jota olen juontamasa. Tavaranvaihtotori vaikuttaa houkuttelevalta, puhumattakaan romutyöpajoista.

Netti poikki!

Voihan sanonko mikä... Meillä on Netsonicin ylitsepääsemättömien ongelmien takia jo neljättä päivää netti ja sähköposti kaatuneena. Argh. Grrr. 

Voi kääk miten riippuvainen sitä huomaakaan molemmista olevansa kun ei niitä olekaan...

Pääsin nyt lainaverkkoon, joten saan postattua edes jotain.

Aurinkolinssikeitto

Tykkään linsseistä. Vihreistä eniten. Perheenjäseneni (etenkään alaikäiset) eivät pidä linsseistä. On siis haastavaa tehdä linssiruokia. Silloin tällöin pidän pääni ja valmistan erikoisherkkukeiton tai muhennoksen linsseistä. Tänään tämmöinen:

n.3dl vihreitä linssejä

2 keskikokoista sipulia

3 isoa porkkanaa

4 muhkeaa valkosipulinkynttä

Vettä pari litraa

kasvisliemikuutio

1 purkki paseerattua tomaattia/ tomaattikeittoa/ tomaattimurskaa

1/2 sitruunan mehu

1 appelsiinin mehu

mustapippuria

suolaa

tabascoa

kaurakermaa

Nakkaa linssit, pienitty sipuli ja valkosipulinkynnet sekä raastetut porkkanat  kasvisliemeen kiehumaan. Purista joukkoon sitrusten mehut ja lisää mausteet (tabascoa maun mukaan, sitä voi lisätä sitten omalle lautaselle). Kun linssit ja kasvikset ovat kiehuneet pehmeiksi, soseuta soppa sauvasekoittimella. Lisää kaurakerma, anna muhia vielä hetki ja nauti ruisleivän kanssa kauniilta lautaselta.

Minun lisäkseni Mies ja Teini söivät. Samoin Sirkusprinsessa muutaman lusikallisen. Poikaipana oli kaverilla leikkimässä, joten säästyimme yäkeiltä ja ruokapöytäkatastrofeilta. :)

Onnistuinko siis edes vähän?

Taidan lämmittää keittoa yöpalaksi.

Päivä Ratulassa

Ihan koko päivä. Minä ja Ratula. Ei muita.

Tai no, jos tarkkoja ollaan, niin kaksi nuohoojasetää kävi kyllä kylässä oikein kahteen otteeseen kun meni niin kauan vanhoja röörejä putsatessa. (ja minä kurja emäntä en voinut edes kaffetta keittää, kun sellaista ei ollut). Tulipesät saatiin kuntoon ja naakanpesä hormista häädettyä. Aika tovi vierähti ennenkuin sain kylmän talon kylmät hormit vetämään ja tulen kaikkiin pesiin; puuhellaan, ison salin uuniin ja pikkusalin uuniin. Saunan hormeista häädettiin kaksi vanhaa linnunpesää ja iso kasa muuta roinaa. Piippu sai harmillisen huonon arvion ja kiukaan kunto myös. Kiuas paljastui kylläkin sepän tekemäksi, mutta auttamattoman lopenuupuneeksi rakenteeltaan.

Lopun päivää oli sitten minä ja Ratula. Ei muita.

 Pesin lattioita, pidin tulta uuneissa ja sain lasikuistin maalattua kertaalleen. Toinen maalikerros vielä tarvitaan jotta mintunvihreä väri peittyy kunnolla. Ohessa kuva kuistista ennen maalausta.

Vintistä löytyi vanha maitotonkka ja vikkelä hiiri. Hiirenkakkaa on ympäriinsä niin paljon että karvaisia pikkukavereita riittänee...

Ajelin muutaman kilometrin päähän kyläkauppaan eväsostoksille. Saaliina ruisleipää ja juustoa istahdin keittiöön teekupin kanssa tuijottelemaan ikkunoista ja kuuntelemaan vanhaa taloa.

Kuljeskelin pienillä tiluksillani, kurkistin naapurin vanhaan latoon, vein saunalle kynttilälyhtyjä, haravoin talon edustalta vanhoja lehtiä, löysin keväänvihreitä taimia.

Maalisena, nokisena, kuraisena, mutta yllättävän pirteänä ajoin illalla kotiinpäin juustosämpylän ja Jipun uuden levyn seurassa.

Pää pursusi ideoita. Hiljainen, yksinäinen puurtaminen tekee minulle erikoishyvää.

Teetä

Rakastan teetä.

 Erityisesti vihreää teetä eri muodoissaan. Myös valkoista teetä, piparminttuteetä, kamomillateetä ja "Nalleteetä", eli luontaistuotekaupan iltateetä. Mustasta teestä olen pikkuhiljaa vieraantunut lähes täysin. Joskus nostalgisena teiniaikojen muisteluna menee Keisarin morsian tai Uskollinen ystävä. Earl Greytä inhoan syvästi, olen inhonnut aina. Lapsena kusuin sitä hajuvesiteeksi. Onneksi teenystävien kahvilanautinnot ovat kehittyneet parempaan suuntaan vuosien varrella: lukuisten erikoiskahvien lisäksi teelaatuja löytyy ja teensä saa myös kunnolla haudutettuna. Uudesta Mokomarketista muuten saa hurmaavan atmosfäärin lisäksi teen kannussa, hunajan ja kauniiden mukien kanssa vanhalle kukkatarjottimelle katettuna. Teehän tietenkin maistuu paremmalta kauniista mukista :)

Teenjuojan kammotuskin tulee vastaan valitettavasti hyvin usein; vajaa mukillinen haaleaa vettä kertakäyttökupissa ja peruspussiteetä. (ja hinta-laatusuhde on pöyristyttävä!)

Argh. Jos tarjolla on vain surkeaa teetä, otankin mielummin maitokahvin, joka sentään on lähestulkoon kaikkialla oikein kelvollista.

Omasta keittiöstäni teetä löytyy joka lähtöön, aina fiiliksen ja tilanteen mukaan juotavaksi. Vihreä jasmiinitee on ikisuosikkini silti.

Sunnuntai

Toimelias sunnuntai. Nukuin pitkään, pidempään kuin yleensä. Oikein puoli kymmeneen. Aamuvirkulle ja lapsiperheen äidille se todellakin on pitkään.

Rakastan sunnuntaita, niinkuin kaikki ehkä jo tietävät. Sunnuntai on meidän perheessä hidas ja pitkä päivä; lapset saavat töllöttää telkkaria, Mies maata sohvalla ja minä neuloa, lukea, juoda viidennen kupin teetä ja tuijottaa keittiön ikkunasta myrskyä.

Tänään sain tehokohtauksen heti herättyäni ja nyt puuhellalla hautuu Sunnuntaipata ja pellillä jäähtyy kaksi muhkeaa kauraleipää. Puuhellan lämpö on aivan erityistä lämpöä, vuosisataista kotoista ja turvallista.

Onneksi viikossa on yksi sunnuntai.

Ja tässä tulee Sunnuntaipadan ohje:

Perunoita (koon mukaan)

kaksi isoa sipulia

neljä suurta punajuurta

viisi kynttä valkosipulia

kasvisliemikuutio

n.5dl vettä

Voita

suolaa

mustapippuria

hunajaa

Lohko kasvikset suurehkoiksi paloiksi. Nakkaa kuumaan pataan voita ja pyöräyttele siinä kasviksia jonkin aikaa. Lisää kasvisliemikuutio ja n. 5dl vettä (sen verran että kasvikset eivät peity!) Suolaa, pippuria, kunnon annos hunajaa päälle. Kansi kiinni ja anna hautua vaikka kuinka kauan sopivassa lämmössä.

Aurinkoinen

Sellainen on tuo ulkoilma mutta tätä pikkurouvaa silti kiristää. Ehkä jotain tekemistä asian kanssa on eilisiltaisella ulkoilulla (eikä todellakaan ulkotiloissa...) ja lyhyillä yöunilla.

I.H.A.N.A.ssa sain aikaan kokonaista yhden (!!!) mummoruudun villatakkiani varten, kun kotona niitä syntyy monta ja nopeasti. Puhuinko ehkä liikaa? :)

Kivaa oli jokatapauksessa.

Perjantaina vietimme koko päivän Ratulassa siivoten paikkoja. Harjasin saunan lattiaa niin tarmokkaasti että vanha harjaparka hajosi kappaleiksi. Kokolattiamatto sai kyytiä saunan petikammarista ja sen alta löytyi alkuperäinen 1800-luvun leveä lankkulattia. Epätasainen ja hiukan vino, mutta mahtavan hieno! Nuo kuvassa näkyvät herkulliset viltit löytyivät siivotessa ja ne kaipaavat ainoastaan tehotuuletusta. Mattokin on alkuperäiskalustoa.

Omenapuun vierestä löytyi vanha kasvimaa ja hieman sivummalla raparperi puskee jo tarmokkaasti kohti aurinkoa. En malttaisi olla missään muualla.

Tapettimalleja pursuaa muistikirjan välistä, maalikaupassa pitäisi käydä hakemassa kalustemaalia, seinämaalia ja uunimaalia. Ja kirppareita kiertää kalusteita etsimässä. 

Nautin, nautin, nautin!! - Ja jospa se kiristyskin katoaisi tässä haaveillessa...

Juhuu!

Hengissä taas!! (vaimenevaa köhää ei lasketa) 

Vietin tänään märän ja kuraisen päivän Ratulassa Miehen ja Koiran kanssa. Ihmettelimme paikkoja, mittailimme seiniä ja mietimme saunan katon pikaista korjaustarvetta. Tunsin suurta onnea ja iloa. Saappaat kuraa roiskuttaen kuljin pienillä tiluksillani ja koskettelin ikkunanpieliä, seiniä ja ovenkarmeja. Talo on tyhjä ja hiljainen, jäljellä on vain unohtuneita tavaroita ja muutama ihana alkuperäiskaluste jotka lunastin itselleni.

Työtä on paljon, mutta lopulta pienemmässä mittakaavassa kuin alunperin ajattelin. Pinkopahveja ei tarvitse vaihtaa, tapetit vain. Ja käyttää paljon maalia siellä täällä.

Keittiön kanssa on eniten hommaa, siellä pitää purkaa ja rakentaa.

Saunalla riittää kuuraus ja sisustus. Tuskin maltan odottaa ensimmäisiä löylyjä  vuonna 1855 rakennetussa hirsisaunassa, joka on varmasti nähnyt yhtä ja toista vuosien varrella.

I.H.A.N.A. on muuten lauantaina klo 10-12 Itäkeskuksen Wayne's Coffeessa. Kaikki ovat tervetulleita!

I.H.A.N.A.n oma blogi avautui tänään ja saa lisää kirjoittajia lauantaina :)