tiistai 23. elokuuta 2011

HUHUU siellä!


Olethan huomannut, että Villakettu on muuttanut uuteen osoitteeseen?
Mene pian osoitteeseen kotoliving.fi/villakettu niin näet, tuleeko tästä neuleesta koskaan valmista!

maanantai 15. elokuuta 2011

Villakettu on muuttanut!

Villakettu asustaa tästä paivästä eteenpäin osoitteessa kotoliving.fi/villakettu
Tuttu meininki jatkuu uudessa osoitteessa, ja sieltä löytyy myös koko Villaketun historia.
Päivitä tieto koneellesi ihan heti, niin ei eksytä toisistamme!

perjantai 12. elokuuta 2011

Elokuun pasta




Pilkotaan kesäsipulia, keltaista tomaattia ja herkkusieniä. Pyöräytellään kuumalla pannulla voissa ja öljyssä. Lisätään katkarapuja, rakuunaa, chiliä ja ropaus suolaa. Keitetään kaveriksi nokkospastaa. Tarjoillaan runsaan parmesaanikeon kanssa.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Karviaisen värinen




Se on kuin karviainen. Mutta jälleen kerran huomaan, että valmis neule ei ole ollenkaan niin kiva, kuin tehdessä tuntui. Kokeeko kukaan muu neulepettymystä? Neuloessa näkee tulevan vaatekappaleen yllään täydellisenä ja ihanana, mutta valmis neule onkin sitten jotain ihan muuta, kuin mitä kuvitteli sen olevan? Minulle käy usein näin. Jonkun toisen päällä tuokin varmasti näyttäisi oikein pukevalta, mutta minä itse vierastan sitä. Lupaan kuitenkin antaa karviaiselle mahdollisuuden.

tiistai 9. elokuuta 2011

Neuloosi





Tämä on projekti. Neuloin harvoin, jos koskaan suoraan ohjeesta. Joskus oikein yritän, mutta aina on pakko tehdä pikkuisen muutoksia. Tästä tulee villatakki. Ihan ohjeen mukaan. Istun Ratulan keinutuolissa ja tuijotan Liviltä remonttiohjelmia monta putkeen. Odotan autoa korjaamolta, jotta pääsisin kotiin, Neulon, neulon, neulon, ja hups, siitä taitaa tulla valmis.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Maalari maalasi




Punamultaa saunan seinässä, vaatteilla ja käsissä. Auringonpaiste ja paarmoja.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Kun on niin kova nälkä








Kaikilla on nälkä. Koko ajan. Erityisesti lapsilla, hevosilla, kissoilla ja koirilla. Aikuisten lomanälkä painottuu iltoihin, grillin lähistölle... Raahaan kaupasta ruokaa, ja hups vaan, se katoaa. Poikaipanalla on yllätysnälkä vielä iltapalan jälkeen, kun hampaatkin on jo pesty ja pää tyynyssä. Pisamatyttö järsii hedelmän toisensa perään ja yhdessä ne tekevät pinon omenahilloleipiä.
Ne juoksevat, kiipeävät, hyppivät, uivat ja touhuavat aamusta iltaan - niin ja kasvavat, joten ei se ihmekään, että on nälkä.
Meillä kesäruoka on aamuisin maustamatonta jugurttia ja hunajaa, juustolla ja kasviksilla kasattuja leipiä, maitokahvia, tuoremehua, mysliä. Jokaisella omat mieltymyksensä. Oman aamukahvini juon yleensä riippumatossa loikoillen. Lounasaikaan sitten salaattia, uusia perunoita, keitettyjä munia, silliä ja voita ja iltaisin usein grillataan. Luulenpa, että kaikki grillissä valmistettu maistuu hyvältä... Meidän puilla lämpiävässä grillissä paistuu kasvis-tofu-, tai kasvis-kanavartaita, ananasta, kesäkurpitsaa ja tortillalättyjä, joiden väliin on laitettu runsaasti juustoa. Joskus harvoin myös kalkkunamakkaraa.
Toisinaan aamiainen venyy ja silloin lounas ja päivällinen muokkautuvat yhdeksi ateriaksi, joka syödään joskus sitten, kun on nälkä.
Mitä teillä syödään?

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kesähepat Höntti ja Dalia





Aloitin ratsastuksen ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana, mutta minut lähetettiin kotiin kasvamaan, koska ohuet kirpun koipeni eivät ylettyneet satulan kaaren alapuolelle, vaikka kuinka yritin. Kaksi vuotta myöhemmin mikään ei enää pidätellyt minua poissa tallilta, ja hevoset tulivat elämääni rytinällä vuosikausiksi. Vietin puolet elämästäni tallilla, ja edelleen olen sitä mieltä, että hevosten parissa on hyvä kasvaa. Pisamatytön ikäisestä haaveilin aina, että että jonain päivänä minulla olisi oma hevonen, tai edes kesälomalla lainassa. Nyt, melkein 27 vuotta myöhemmin, pihassamme rouskuttaa kaksi karvaturpaista islanninhevosta kesälainassa. Tunnen lapsen riemua hevostytön toteutuneesta unelmasta, ja valtavaa iloa seuratessani oman heppatyttöni ja -poikani innostusta. Tänä kesänä meillä ratsastetaan, talutetaan, harjataan ja hoidetaan Hönttiä ja Daliaa antaumuksella parin pienemmän ja yhden isomman heppahöperön voimin.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Jos pikkuisen...





Kesäkuu oli työn täyteinen. Koton kuvaukset, kalenterien materiaalien viimeistelyt, nettimateriaalit, valokuvat, käsikirjoitukset... Erittäin antoisaa, mutta myös hyvin sterssaavaa ja pään kovalevyn täyttävää. Kun käyn tarpeeksi kierroksilla, unohdan syödä ja siitä seuraa unettomuutta. Huono kierre kertakaikkiaan. Eilen mietin huolestuneena, ehdinkö ollenkaan saada päätäni nollattua parin lomaviikon aikana, kun pää parka tuntuu käyvän niin kiivaasti.
Lääkkeeksi olen määrännyt itselleni Ratulaa: puutarhanhoitoa, lukemista, saunan lämmittämistä, nukkumista ja mikä parasta: kaksi kesähevosta. Olga lainaa mummoikäiset issikat meille pariksi viikoksi, ja nyt taidan suunnata Agrimarkettiin aitatarpeiden hakuun. Jännittää. Siitä on jo kauan, kun viimeksi elelin päivittäin hevosten kanssa...

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Tänään



Tänään olen miettinyt:
- puikoilla olevan villatakin rakennetta
- tekemättömien asioiden pitkää listaa
- rahaa, ja lähinnä sen riittämättömyyttä
- Poikaipanan ja Muusikon huomenna starttaavaa poikien purjehdusretkeä. Pesen ja pakkaan.
- ensi viikon kuvauksia ja omaa riittämistäni
- kauppalistaa (erityisesti muistettava ostaa lisää halloumia ja turkkilaista jogurttia)
- kesälomaa
- maalle muuttamista
- ravinnon laadun merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille
- tekevien käsien aikaansaannoksia

Aika paljon mietittävää yhdelle sunnuntaille.